YTHS toimi nopeasti ja anto ajan 25 minuutin päähän. Siinä sitten poljet joen yhdestä päästä toiseen. Mukava täti sanoi, että ei kukaan saa laihtua kolmessa kuukaudessa 23 kiloa. Eikä kenenkään leposyke saisi olla reilusti yli 100. Eikä käsien pitäisi täristä silloinkin, kun olo on lähellä normaalia. Olin samaa mieltä. Verestä katsotaan onko keho kunnossa, mutta jo ennen sitä käteen lykättiin beetasalpaajaresepti. Jos ei riitä, kokeillaan muuta.

Ja kahvilla minä olin rento, kuulemma näytin siltä, että olen juossut maratoonin tai saanut ison työhomman valmiiksi. ("Kai se muutaman kuukauden tärinähelvetti siksi lasketaan," hän sanoi.)

Minä en tärise nyt. Minä teen töitä, enkä hikoile, eikä sydän hakkaa niin kovaa, että näen sen vatsasta.

Ollaan lääkekaksosia, ehkä kohta tuplalääkekaksosia, jos tämä ei riitä.

Pitkästä aikaa puhuttiin normaaleista asioista, semmoisista, mitä olen kaivannut. Nettikaavakkeista ja seminaariohjelmasta ja jäsenlomakkeista ja muusta järjestömössöstä.

Osaan arvostaa tätä oloa. Ehkä tämä tästä.