Huomenna minä menen käymään haudalla. Minua jännittää. En tiedä miltä se tuntuu. Todellisemmalta, vaikka ystävä on ollut poissa jo vuoden? Yhtä etäiseltä ja epätodelliselta kuin hautajaisissa?

Tuntuuko miltään vai itkettääkö lohduttomasti?

Onneksi kuski on ihminen, joka osaa halata eikä varmasti säikähdä, vaikka itkisinkin, eikä se haittaa, jos ei tiedä jo valmiiksi miltä tuntuu.

Viime kesä puskee muutenkin pintaan. Pitkästä aikaa minua muistettiin tekstiviestillä, jota en olisi halunnut saada. Ehkä vanhat tavat kuolevat hitaasti?