Miten vitussa on taas minun vika tämä? Minä en ole tavannut koko ihmistä. Minun on hurjan vaikea vaikuttaa siihen, mitä se on mieltä minusta.

Miksi kysyä, jos ei halua kuulla vastausta? Minun lapsuuteni on minun. Minä voin vastata vain sen pohjaljta. Turha siitä suuttua, jos itse haluaa kuulla. Turha selittää sitä pois. Muiden lapsuudet on erikseen, eikä niistä tule samanlaisia.

Minä en kykene tähän. Minusta tulee joku muu. Hän tekee kaikista jonkun muun. Hitaasti, hivuttamalla. Ensin pienissä, sitten suurissa erissä. Odottaa, että alkaa syyttää itseään siitä. Eikä sitä, jonka syy se on.