Asiat on enemmän ennallaan, mikä on hyvä asia. Minä huomaan ajautuvani kahteen suuntaan yhtäaikaa, enkä tiedä miten päin olla.

Yhden, sen joka ei ole vielä lainkaan vaikea, jätän baariin istumaan, jotta voin istua toisen, sen joka on enimmäkseen vain vaikea, sohvalla ja kertoa kaiken viikonlopusta. Tai melkein kaiken. Jotku asiat on parempi jättää sanomatta.

Hänen mielialansa laskee taas. Lomahuuma on ohi. Näen miten liikkeet hidastuvat ja silmäpussit kasvavat.

Minä istun ikkunalaudalla ja kyselen vaikeita, ja kerrankin hän vastaa suoraan. Miten vapauttavaa.

Opettelen itsekin uutta.