Minä olen aina pitänyt erityisesti loppukesän kirpeistä aamuista. Valo on keltaista ja kirkasta ja taivas näyttää tummalta ja hohtavan siniseltä. Liian harvoin muistan herätä näihin aamuihin ja liian usein menen nukkumaan niiden alkaessa.

Vaan tänä aamuna poljin pyörällä kullanvärisessä valossa ja hymyilin. Enkä kotona enää saanut uudelleen unen päästä kiinni.

Olen iloinen niistä ihmisistä, jotka osaavat jo kaataa maidon aamukahviini kysymättä ensin.