Ihan henkilökohtaisena mielipiteenä esitän, ettei muiden ongelmista tehdä edelleenkään minun ongelmiani. Jos joku itävaltalainen tyttönen kokee paskaa elämässään ja kirjoittaa siitä blogia, on aika turha tulla minulle huutamaan, että tämä on nyt sinun blogisi ja elämäsi.

Miksi ihmiset eivät ymmärrä, ettei se toisen stressaaminen auta yhtään mitään? Miksi minua pitäisi kiinnostaa se, että hän saa huudot joltain toiselta, jos joku kolmas on lähettänyt jonkun linkin?

Pitäisihän minua kiinnostaa, mutta minä en vaan jaksa. Tämä ei ole enää minun ongelmani. Tämä ei enää liity minuun mitenkään. Minä irtisanoudun tästä.